Tämä Hesarin juttu suoliston mikrobeista toimii hyvin aasinsiltana aiheeseen, josta haluan kirjoittaa. http://www.hs.fi/paivanlehti/29082017/art-2000005343780.html
Artikkelissa esiintyvä, tutkimusta johtanut mikrobiologian ja immunologian apulaisprofessori Justin Sonnenburg Stanfordin yliopistosta on muuten tehnyt dokkarin, joka saattaa vielä löytyä Yle Areenasta. Hän kertoi tarkemmin tuosta metsästäjäkansasta, jonka luona hän asui ja söi samaa ruokaa. Hän myös teki ulostesiirron ja laittoi suolistoonsa hazda-heimolaisen bakteereja. Tulokset olivat häkellyttäviä. Myös amerikkalaisilla, jotka ovat olleet mukana kokeessa on saatu erittäin rohkaisevia terveysvaikutuksia ja parannusta sairauksiin. Lisääntynyt kuidun, flavonoidien ja antioksidanttien saanti tervehdytti suoliston mikrobikantaa.- Meidän ei tarvitse tehdä näin dramaattisia muutoksia. Pelkkä ruokavalion viilaaminen auttaa.
Olin viikonloppuna kahdessa eri seminaarissa: lauantaina kuuntelemassa ravintoasiantuntijaa ja sairaanhoitajaa, joka puhui kuitujen ja vitamiinien merkityksestä terveydellemme ja sunnuntaina liikuntabiologi , LitM Timo Haikaraista, jonka aiheena olivat rasvanpoltto ja lihaskasvu. Timon luennosta kirjoitan erikseen.
Suomalaisten ravitsemussuositukset kannustavat meitä syömään vähintään 5-6 annosta vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.
Sanatarkasti Evira ohjeistaa näin:
”Lisää ruokavalioosi enemmän vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä ja marjoja! Juureksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä sekä sieniä tulisi nauttia vähintään 500 g päivässä eli noin 5–6 annosta. Yksi annos tarkoittaa yhtä keskikokoista hedelmää, 1 desilitraa marjoja tai 1,5 desilitraa salaattia tai raastetta. Tästä määrästä marjoja ja hedelmiä tulisi olla noin puolet ja loput juureksia ja vihanneksia. Näistä osa olisi hyvä nauttia kypsentämättöminä ja osa käyttää ruokien raaka-aineina.”
Moni sanoo syövänsä tuon määrän päivittäin, mutta minä uskallan epäillä. Juuri kaupassa käväistessäni katselin koululaisten ja työikäisten ostamia lounas- ja välipalavalintoja: cokista, einespitsoja, kolmioleipiä ja karkkia. Onneksi kassan hihnalla mateli myös pari valmissalaattia ja pussi banaaneja. Mutta väitän, että suomalaisten kuitujen saanti ja HEVIn (= hedelmät, vihannekset, marjat ja juurekset) saanti on edelleen melko heikoissa kantimissa kaikesta tiedosta huolimatta.
Lauantaina luennoinut sairaanhoitaja vielä lisäsi vettä myllyyn ja kertoi, että nykytutkimuksen valossa tiedetään, että 500 grammaa ei riitä. Päälle pitäisi laittaa vielä 300 g eli yhteensä 800 grammaa, jotta voidaan varmistaa terveyshyödyt. Siis liki kilo suolistolle tarpeellisia kuituja ja vitamiineja päivässä.
Punnitsin huvikseni tämän annosmäärän ja otin siitä kuvan. Valkoisessa kipossa on juuressosekeiton ainekset eli 6 pientä punajuurta ja 8 porkkanaa pilkottuna = 416 grammaa. Päälle yksi kesäkurpitsa, jonka kevyesti kypsensin iltamunakkaan kanssa sekä 200 grammaa mustaherukoita. Pussista puolet meni aamulla vihepirtelöön ja illalla loput rahkan kanssa.
Tuota koko määrää en saman päivän aikana syönyt, koska juureskeitosta riittää kahdeksi päiväksi. Söin siis arviolta 500-600 grammaa. Illalla otin vielä kaksi nektariinia, joten melko lähelle 800 g. pääsin.
En valitettavasti syö joka päivä näin paljon HEVIä ja olen ratkaissut asian ottamalla jokaisena aamuna 2+2 marja- ja vihanneskapselia.
Mutta väitän, että jos syöt päivässä tuon 600-800 grammaa tuoretta ( ehkä osa kypsennettynä), sen lisäksi 1,5-2 grammaa hyvälaatuista proteiinia rasvatonta painokiloa kohden ja päälle 1g pehmeää rasvaa/painokilo, ei vatsaan mahdu paljoakaan herkkuja tai esim.väli- ja iltapaloina leipää. Vihannekset tuoreina nautittuna sisältävät valtavan määrän vatsaa täyttävää kuitua. Kun vielä nautit 1,5 litraa vettä päivässä, niin hyvä tulee.
Nyt haastankin sinut mukaan tempaukseen, jossa tavoitteenasi on syödä joka päivä vähintään 600 grammaa värikästä energiaa eli siis tuota HEVI-osastoa. Jos olet laihduttaja ja nautit osan päivän aterioista ateriakorvikkeina, ota silti HEVIt mukaan. Tuunaa keitot ja spagetit ja kaada runsaasti marjoja pirtelöihin ja puuron päälle.
HEVIen vitamiinit ja kuidut antavat parasta suojaa talven flunssia vastaan ja nostavat myös mielialaa. Tiesitkö, että osa hyvän mielen hormonista eli serotoniinista majailee suolistossa? Turhaan ei siis sanota, että suolisto on toiset aivot.
– Tutkijat ovat sanoneet, että 90 prosenttia aivojen välittäjäaineista olisi suoliston alueella. Suolistossa on tietysti oma hermostoverkkonsa, mutta myös bakteerit tuottavat tiettyjä aivojen välittäjäaineita ja niiden esiasteita. Tämä on yllättävä juttu, joka antaa ihan uuden perspektiivin siihen, millä tavalla meidän pitäisi pitää huolta tästä bakteeristosta, Pentti Huovinen jatkaa. – Vielä kymmenen vuotta sitten kukaan ei ehkä olisi uskonut, että suoli, suolen mikrobit ja keskushermosto löytävät toisensa. On tiedetty kauan, että ihmisen hyvinvointi ja psykologiset seikat, kuten ahdistuneisuus, voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Mutta se, että informaatio kulkee myös toiseen suuntaan, ja että suolen sisällöllä, mikrobeilla, voi olla vaikutusta keskushermoston kehitykseen, on kyllä varsin uutta tietoa, huomauttaa integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta. (lue koko juttu täältä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/19/suoliston-bakteerit-ja-mielen-terveys )
Annan siis hyvälle ololle paras mahdollinen kasvualusta!
http://www.tritolonen.fi/uutiset/689-serotoniinia-tarvitaan-painonhallinnassakin
Tässä vielä linkki ravitsemussuosituksiin:
https://www.evira.fi/…/terv…/ravitsemussuositukset/aikuiset/
Ja lisää tutkittua tietoa suoliston bakteereista:
http://www.hs.fi/tiede/art-2000002880567.html
Viimeisimmät kommentit