Upea, järisyttävä, mieltä nostattava, haastava ja upea 10 kuukauden mittainen matka tuli päätökseensä Pariisissa 6.7.
Vajaat kaksi viikkoa sitten mahtava 10 kuukauden mittainen projekti tuli päätökseensä. Poljimme viimeiset 60 kilometriä yhtenä tiiminä, TRGM Espoona maaliin, Pariisin keskustaan. Käsittämätön ja välillä mahdottomalta tuntunut matka tuli päätepisteeseensä. Oli upeaa pyöräillä yhdessä Espoon tiimin kanssa hurraavien ja eri maiden lippuja heiluttavien vastaanottajien muodostaman kunniakujan läpi. En muista, koska olisin pitkään aikaan kokenut mitään samanlaista. Jo kilometri ennen maalia alkoivat kannustushuudot kuulua joen toiselta puolelta ja valtava ihmislauma osoitti maaliin saapuville pyöräilijöille suosiotaan. Itkin koko loppumatkan. Tunnekuohu oli valtava ja siihen kiteytyi niin paljon matkan aikana koettua. Itkin ilosta ja haikeudesta. Tähänkö tämä loppuu?
Kun vajaa vuosi sitten haimme miesystäväni, Jukan kanssa Espoon tiimiin mukaan, en olisi osannut kuvitella, miten hieno vuosi meillä tulee olemaan. Ja kuinka hienojen ihmisten kanssa saisimme vuoden jakaa. Nostan hattua hattua tiimimme kapteeneille Petteri Ykiselle ja Thomas Karlström. Mahtava rekrytointi!
Eri-ikäisiä, täysin eri kuntotasoisia ja erilaisilla taustoilla olevia ihmisiä, joista hiottiin 10 kuukauden aikana yhteen hiileen puhaltava, timanttinen tiimi. Olen aina ollut urheilun puolella yksilöurheilija, kilpauimari ja yksin puurtaja. Mikä vahvuus ja tuki tulekaan tiimistä, joukkuepelaajista, joilla on sama tavoite.
Kuten moni muukin on jo omassa pohdinnassaan todennut tämän turneen jälkeen, niin olisi minultakin jäänyt monta kilometriä ja mäkeä nousematta Saksan kuumassa säässä, ellei olisi ollut kaveria rinnalla polkemassa ja huolto kannustamassa ja auttamassa. Enkä varmasti olisi polkenut Mur de Huyita ylös, ellei huoltotiimimme ja jo mäen huipulle ehtineet tiimikaverit olisi kannustaneet viimeisellä suoralla: ”Hyvä Tiina, jaksat kyllä, pyörii, pyörii!”
Oli myös mieltä ylentävää todeta, että vielä 58-vuotiaanakin voi rikkoa jaksamisen rajoja, asettaa entistä korkeampia tavoitteita ja haastaa itsensä fyysisesti ja henkisesti. Ja todeta, että systemaattinen treenaaminen tuo tulosta. Se, jos mikä nostaa motivaatiota entisestään ja antaa potkua peffaan!
Ja olisi epäreilua jättää mainitsematta Jukan tuki koko tämän projektin aikana. Jukka,my soul mate on jaksanut kannustaa mäen alla ja päällä, kestänyt kiukkupuuskani, kun verensokeri on ollut alhaalla ja väsymys on puskenut läpi. ”Hyvä honey, hienosti sä vedät!” -kannustus on aina kesyttänyt kiukkuni.
Kiitos Team Rynkeby-God Morgon Espoon tiimi ja erityiskiitokset ajoryhmämme vetäjälle, Tatu Ljokkoille! Olen oppinut niin paljon tiimissä ajamisesta, vedossa olemisesta, turvallisesta ajamisesta ja maltista! Aurinkoisia ja leppoisia ”rynkkis-eläkevuosia”Tatulle, joka usean vuoden jälkeen siirtää tehtävän eteenpäin uusille vetäjille.
Ja ISO KIITOS kaikille Teille, Ystäville kannustuksesta ja myötäelämisestä! Toivottavasti edes pieni aavistus tiimimme rohkaisevasta ja hyvästä yhteishengestä ja tunnelmasta on välittynyt teille postausteni kautta.
Kiitos myös kaikista lahjoituksista oma sylva-tilille. Keräys on auki heinäkuun loppuun saakka ja nostin tavoitettani 2000 eurosta 500 eurolla ylöspäin. Vielä voi siis lahjoittaa:=)
Kerätyt varat (viime kaudella liki 900.000 euroa) lahjoitetaan lyhentämättömänä lasten syöpätutkimukseen ja syöpää sairastavien lasten ja heidän perheidensä tukemiseen. Sylva ry ja Aamu Säätiö tekevät upeaa työtä lasten ja tutkimuksen eteen.
USKO ITSEESI.
Usko itseesi.
Katso viereesi.
Löydä ystäväsi.
Muista unelmasi.
Kärsi valheistasi.
Etsi rakkautta.
Kohtaa pelkosi.
Tiedä eläväsi.
Tarina jatkuu….
Viimeisimmät kommentit