050 1914

Melko lyhyen tuumaustauon jälkeen varasin muutama viikko sitten matkan Tukholmaan. Olen useamman kerran suunnitellut reissua Fitnessfestivalen-messuille ja jopa sen järjestäjä, Ruotsin fitnessguru,grand old man Ove Rytter on minut kertaalleen kutsunut mukaan. Mutta aina Joulun alla on ollut muita suunnitelmia, paitsi tänä vuonna.

Päivä alkoi tahmean kankeasti, kun puhelin herätti aamuviideltä muutaman tunnin yöunien jälkeen. Pikaiset aamukahvit, linssit silmiin ja menoksi. Aikaisissa lennoissa ei ole mitään muuta hyvää kuin se, että on ajoissa perillä. Lähtö Helsingistä klo.7 ja perillä Tukholmassa samaan aikaan. Arlandan kentältä oli kätevästi suora junayhteys Älvsjön messualueelle. Olin perillä  hyvissä ajoin ja ennen virallista, Ove Rytterin avajaispuheenvuoroa ehdin istahtaa pressikeskuksessa ja nauttia toiset aamukahvit. Pohjoismaiden suurimmat fitnessmessut järjestettiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 2004. Tapahtuma on laajentunut ja paisunut niin paljon, että pitopaikaksi on valikoitunut Tukholman messukeskus. Kolmipäiväiseen tapahtumaan odotetaan kymmeniä tuhansia kävijöitä. Liikunnan ammattilaisia ja harrastajia. Yhteen viikonloppuun mahtuu valtavasti ohjelmaa: kuluttajille- ja ammattilaisille uutuuksien esittelyä, luentoja, fitnesskilpailuja, Les Millsin treenipäivä, ammattilaisten Business Day ja paljon muuta.

 

Päätin käyttää aamupäivän eri luentojen kuunteluun. Tunnistin osan luennoitsijoista, mutta yksi minulle tuntematon nimi nousi ylitse muiden: Paolo Roberto. Hän aloitti päivän luennot ja oli täynnä italialais-ruotsalaista macho-energiaa.  Mikä karisma, mikä tunteen palo ja mikä energia lavaesiintymisessä! Paolo Roberton isä muutti Napolista, Italiasta Ruotsiin työn perässä 50-luvulla.  Esikoispoika syntyi 60-luvun lopulla perheeseen, joka asui maahanmuuttajien lähiössä Tukholman ulkopuolella. Roberto ajautui jo nuorena erilaisiin jengeihin ja oli jatkuvasti vaikeuksissa ja tekemisissä poliisin kanssa. Koulukaan ei sujunut ja pojan temppuiluun kyllästynyt rehtori potki hänet ulos koulusta. ”Sinunlaisesi riitapukarit päätyvät lopulta vankilaan,” olivat rehtorin viimeiset sanat Robertolle. Ja niin olisi varmasti käynytkin, ellei hän olisi löytänyt urheilua. Nyrkkeily, taekwondo ja potkunyrkkeily valikoituvat lajeiksi, joissa hän voitti monta Ruotsin mestaruutta ja otteli maailmanmestareita vastaan. Menestys urheilussa paransi Roberton itseluottamusta ja uskoa siihen, että hänestä voisi tulla jotain huonosta koulumenestyksestä ja lukihäiriöstä huolimatta. Ja ”rest is history.” – Tänä päivänä Roberto on suosittu luennoitsija (ymmärrän hyvin miksi), tv-esiintyjä, kirjailija, ravintoloitsija ja paljon muuta. Hänellä on liuta yrityksiä ja hän työllistää liki 200 ihmistä . Hän on vetänyt televisiossa omaa kokkiohjelmaa, jakanut parhaat pastareseptinsä naistenlehdissä, osallistunut Tanssii tähtien kanssa- ohjelmaa ja vetänyt useampia treenikursseja Ruotsissa ja ulkomailla.

Paolo paasasi ensimmäisessä esityksestään ruotsalaisten huonosta kunnosta, lihavuudesta ja huonosta ravinnosta. Hän ihmetteli, minne tavallinen ruoka ja ihmisten maalaisjärki ovat kadonneet. ”Ruotsalaiset syövät pulvereita ja superfoodeja miljoonien kruunujen edestä, mutta eivät osaa tehdä tavallista kotiruokaa.” Minkälaisen esimerkin lapset saavat ruokailusta, kun äiti on jatkuvasti laihdutuskuurilla syöden pelkkää kanaa ja salaatinlehtiä ja isä syö paleoruokaa?” Paolo korosti säännöllisten ruoka-aikojen merkitystä ja sitä, että perheiden pitäisi syödä yhdessä. ”Tiedättekö, miksi Italiassa kaikki torit tyhjenevät iltaisin? Koska ihmiset ovat kotona syömässä perheensä kanssa? ” Hän kertoi, kuinka Italiassa osataan nauttia ruuanlaitosta, aidosta ruuasta ja yhteisistä ruokailuhetkistä. Ruokapöydän ääressä jaetaan ilot ja surut. Paolon mielestä ruotsalaiset ovat unohtaneet yhteisöllisyyden sekä perheen ja ystävien merkityksen. Joka neljäs ruotsalainen syö yksin ruudun ääressä teollisesti valmistettua ruokaa. ”Jos et ymmärrä, mikä ruokapurkin tuoteselosteessa lukee, älä syö sitä!” Hän heristi nyrkkiä ruokateollisuudelle, joka tekee halvalla laadutonta ”moskaa” ja kerää entistä suurempia voittoja. – Ruuasta siirryttiin liikalihavuuteen ja liikunnan puutteeseen. Joka toinen ruotsalainen aikuinen on ylipainoinen ja huonossa kunnossa. Muutaman kilon ylipaino ei tapa, mutta passiivisuus ja säännöllisen, fyysisen rasituksen puute tekevät sen.  Ruotsalaiset lapset ja aikuiset viettävät vapaa-ajastaan kuusi tuntia päivässä katsoen erilaisia ruutuja. Aikuiset roikkuvat facebookissa ja nuoret pelaavat. Silti yhä useampi aikuinen tuskailee arjen kiirettä ja sitä, ettei ole aikaa liikkua!

Paolo Roberto kannusti liikkumaan monipuolisesti, koko kehoa rasittaen. ”Ei ole mitään järkeä treenata yksittäisiä lihaksia, bodata, jos samaan aikaan on jäykkä kuin rautatanko. Yhdistelmätreenit, oman kehon painon käyttö ja dynaamiset liikkuvuusharjoitukset antavat parhaat tulokset.

Lisäksi hän kertoi omasta ”kuuden pallon teoriastaan.” Kolme palloista ovat kumisia ja kolme kristallia. Kumiset pallot voivat pomppia eri lailla elämän aikana ja niitä voi kohdella hieman kovemmalla kädellä: työ, oma talous ja materiaalinen hyvinvointi muokkautuvat vuosien saatossa. Voimme olla välillä ilman työtä ja taloudellinen tilanteemme voi olla heikko, mutta yrittämällä hieman enemmän voimme saada tämän kumipallon taas pomppimaan. Kolme kristallista palloa taas eivät kestä rikkoutumista, eikä niitä voi huonon kohtelun jälkeen enää korjata. Siksi omasta kehosta, sielusta ja läheisistään kannattaa pitää erityisen hyvää huolta.

Paolo Roberton energisen ja hauskan esityksen jälkeen lavalle nousi Ruotsin ehkä tunnetuin ravitsemuksen asiantuntija, ravitsemusguru Fredrik Paulun. Tämä paikallinen patrikborg on kirjoittanut kymmeniä kirjoja ravinnosta, rasvanpoltosta, luomuruuasta, glykeemisestä indeksistä ja paljon muusta. Hän on perustanut oman koulun, Svenska Näringsacademin, lanseerannut oman muslimerkin ja kirjoittanut satoihin liikunta ja terveyslehtiin.  Patrikin aihe oli tulevaisuuden ravinto. Mistä saamme tulevaisuudessa puhdasta ja ravintorikasta ruokaa. Kuka enää haluaa syödä stressaantuneiden kanojen lihaa, joiden elintila on ollut ahdas ja joiden kasvua on nopeutettu tehoravinnolla. Miltä maistuu keinovalossa, tehokastelulla tuotettu raaka tomaatti verrattuna auringon valossa kasvatettuun, kotimaiseen luomutomaattiin? Mistä saamme jatkossa puhdasta, ravintorikasta luomuproteiinia? Hyönteisistä, heinäsirkoista ja madoista Fredrik Paulunin mukaan. Hän kehui Fazerin rohkeutta tuoda sirkkaleivät myyntiin ja kertoi itse ostavansa matoja suoraan läheiseltä luomutilalta. Hän nosti myös erilaiset puhtaiden vesien levät esiin hyvinä antioksidanttien ja jodin lähteenä. – Luennon loppuun hän koosti kolme tärkeää asiaa: lisätty sokeri pois ruokavaliosta, einekset minimiin ja mahdollisimman paljon luomuruokaa lähituottajilta. Hän toisti samaa ajatusta ruuan tuoteselosteesta kuin Paolo Roberto: ruuan pitää olla helposti ymmärrettävää, mahdollisimman tuoretta ja ilman e-koodeja.

 

Kolmas puhuja oli luomukauppa Paradisetin perustaja Johannes Kullberg. Johannes puhui pulveriruokakulttuurista ja kirosi kaikki proteiinipatukat viimeiseen manalaan. Hän totesikin leikkisästi esityksensä aikana, ettei uskalla kävellä messualueen läpi ilman turvallisuusmiehiä. Liki puolet hallin pinta-alasta oli varattu erilaisille proteiinijauhe,- patukka ja superfood valmistajille. Ja kauppa kävi! Johanneksen diat puhukoot puolestaan hänen esityksensä sanomasta. (tänään aion mennä ystäväni Hannelen kanssa lounastamaan Paradiset ecokauppaan)

                      

Loppupäivä sujui mukavasti vanhoja ystäviä tavatessa. Käytävällä tuli vastaan mm. Staffan Pehrman, joka liki 30 vuotta sitten perusti SAFE:n. Tein 90-luvulla tiivistä yhteistyötä Staffanin ja Jesper Magnussonin kanssa luodessani aerobicohjaajakoulutusta Suomeen ja myöhemmin FAF:n koulutusohjelmaa. Staffan on edelleen liikunta-alalla ja totesimme yhdessä, ettei elämän intohimoa voi jättää. Lisäksi alalla toimii upeita ihmisiä, niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

 ’

Testasin myös uutta Löparakutenin hoitopöytää ja Jumping trampoliinijumppaa. Lyhyen, noin 15 minuutin jumpan jälkeen ohjaaja tuli kiittämään minua kädestä pitäen ja sanoi, että pysyin tosi hyvin tahdissa mukana. ”You could be a senior aerobicteacher!” Jep, jep, kiitos vaan!

    

Päivän kruunasi kuitenkin Inbody-mittauksesta saatu tulos. Sen tulkitsija kertoi, että olen huippukunnossa, jos kehonkoostumusta käytetään mittarina. Noilla sanoilla liitelin loppupäivän.