Pitkä viikonloppu antoi mahdollisuuden paeta hetkeksi maalle, pois kaupungin kiireestä ja ennen kaikkea omasta toimistosta. Kun oman työn imu on vahva ja sitoutuminen tehtäviin voimakasta, pitää välillä nykäistä satojen kilometrien päähän, että edes hieman saisi etäisyyttä arkeensa.
Perjantaipäivä oli Ylöjärven seudulla aurinkoinen, mutta navakka tuuli puhalsi Näsijärven selän yli. Maalle asettautuminen vaati aina tovin ja varsinkin ensimmäisellä kerralla sitten menneen talven. Ensin pitää kiertää tontti ja katsoa, että kaikki on paikallaan: monta rentouttavaa hetkeä tarjonnut rantasauna ja sen edessä olevat vinot portaat, jotka johtavat suoraan järveen. Saunarannassa seisova vino rantakoivu. Venerannassa olevat puut ja pensaat sekä puukeinu. Kaivon juuressa nuokkuva omenapuu. Kierroksen jälkeen voi istahtaa verannalle ja nauttia päiväkahvit.
Mieleni ja kehoni saivat täydellisen palautumispäivän näillä yksinkertaisilla eväillä:
Valitsin parhaan paikan verannalta, kiikutin tuoli aurinkoon ja nostin jalat ylös. Kädet pään taakse, leuka kohti valoa, silmät kiinni ja korvat auki: mikä ihana lintujen sirkutus, tuulen humina puiden latvoissa ja ennen kaikkea hiljaisuus!
Annoin katseeni vaellella pitkin rantoja, järven pintaa ja taivasta. Katsetta terävöittämällä havaitsin ensimmäisen silkkiuikkupariskunnan ja kirjosiepon, joka jo kovasti rakensi kotia rantapuun linnunpönttöön.
Jossain vaiheessa mieheni Mikko kävi laittamassa tulet saunaan ja reilun tunnin kuluttua kesän ensimmäiset löylyt kutsuivat. Tässä rantasaunassa on parhaat kokemani löylyt. Lauteilla voi istua vaikka koko illan. Tai maata ja hengitellä. Neljä sekuntia sisään- ja kuusi uloshengitykselle. Sisäänhengityksellä rauhaa ja tasapainoa kehoon ja uloshengityksellä kiirettä ja stressiähkyä pois. Toimii aina ja hyvän olon hormonit alkavat pörrätä kehossa ja mielessä.
Löylyhuone on riittävän iso ja ilma kiertää mukavasti. Nautin miedoista, pitkistä löylyistä ja välipulahduksista järveen. Nyt uskaltauduin vain kahdesti noin 10-asteiseen veteen. Mutta tulihan talviturkki heitettyä. Pikaisesti.
Iltasaunan jälkeen maistui kevyt iltapala: munakasta lehtikaalin, mansikoiden, maapähkinöiden, oliiviöljyn ja kesäkurpitsan kera. Pieni, mutta ravitseva annos kauniilta lautaselta nautittuna maistui täydelliseltä. – Olin ajatellut, että vielä hetken istuisin verannalla ja ihailisi auringonlaskua, mutta taivas oli vetäytynyt pilveen ja järven selältä tuuli kylmästi. Vetäydyin nukkumaan. Uni tuli nanosekunnissa.
Viimeisimmät kommentit