Viime viikoille on osunut upeita luontokokemuksia: ensin viikonloppu retkeillen Nuuksiossa, sitten Juhannus Ylöjärvellä ”Nässyn” rannalla uiden, saunoen ja meloen ja nyt Örön saarella kaunista luontoa ja saaren historiaa ihmetellen. Öröllä on niin paljon tarjottavaa, että yhden yön sijaan veneemme seisoi laiturissa kaksi yötä. Ja pidempäänkin olisi voinut olla.
Sata vuotta suljettuna ollut Örön linnakesaari kuului Pietari Suuren Merilinnoitukseen, joka rakennettiin aikoinaan suojaamaan Pietaria mereltäpäin tulevilta hyökkäyksiltä. Suomen itsenäistymisen jälkeen saari on ollut puolustusvoimien käytössä. Vuonna 2015 se avattiin yleisölle ja saaresta tuli heti yksi suosituimmista alueen kohteista. Saaren historiaan ja luontoon tutustui viime vuonna yli 25000 henkilöä ja 4000 venettä käytti uuden sataman palveluja. – Kahden päivän aikana ehdin koluta kaikki luontopolut, pyöräillä saaren päästä päähän ja ihmetellä tykkejä, juoksuhautoja, kranaatinheittopaikkoja ja kaunista luontoa. Ensimmäisenä iltana tein vajaan kahden tunnin kävelyn saaren eteläkärkeen ja lepuutin samalla jäykkää selkääni, jolle purjeveneessä istuminen tuntitolkulla sopii huonosti. Aivan ensimmäiseksi rekisteröin hiljaisuuden. Oli uskomattoman hienoa kuunnella ”ei mitään.” En muista, koska olisin kulkenut ja istunut keskellä niin suurta hiljaisuutta. Ei ääntäkään, ellei visertäviä lintuja ja hiljaa humisevaa tuulta lasketa.
Valtavien kallioiden ympäröimänä, vanhojen mäntyjen keskellä minun oli pakko kokeilla sitä, nimittäin puun halaamista. Hieman itseäkin nauratti, mutta puun halaaminen tuntui turvalliselta. Valitsin vanhan, hieman käpertyneen männyn ja nojauduin tukevasti sen runkoa vasten ja kurkotin käsiäni sen ympäri siinä onnistumatta. Mänty oli valtavan paksu. Runko tuntui jotenkin pehmeältä ja lämpimältä ja kaarnan tuoksu oli huumaava. Siinä sitten halailin puuta muutaman hetken ja jatkoin seuraavalle puulle. Koivun halaaminen tuntui ihan erilaiselta. Runko oli kovempi ja kylmempi. Palasin vielä pehmomännyn luo ja otin pikahalit.
Jatkoin matkaa ”Lyhyttä Ikävää” pitkin kohti vanhaa kasarmialuetta. Matkalle osui kaksi vanhaa juoksuhautaa, joiden edessä oli valtava hiekkakenttä. Sinne on aikoinaan laskeutunut helikopterilla sotilaita keskelle taistelutannerta. Myöhemmin kenttä on ollut myös varusmiehien jalkapallokenttä. -Kasarmialueelta löytyi vanha sairaala ja sotilaskoti, jonne alokkailla ei kuulemma aikoinaan ollut mitään asiaa ensimmäisten palveluskuukausien aikana. Näin on tarinoinut mm. istuva presidenttimme, joka sai tutustua Örön karuun luontoon ja koviin olosuhteisiin varusmiespalvelusta suorittaessaan.
Saaren ehkä kuuluisimmat nähtävyydet ovat 6- ja 12 tuuman tykkipatterit. Tykkejä on käytetty ainakin vuonna 1916 venäläisten toimesta, mutta tarkkoja tietoja asiasta ei ole. Tykkipatterit ovat kunnioitusta herättävän näköisiä ja luontopolku vie aivan niiden juurelle. Toisen tykeistä piippu osoittaa likimain Bengtskärin suuntaan. Molemmilla tykeillä ammuttiin neljä laukausta Bengtskärin taistelussa vuonna 1941. Tarkoituksena ei ollut pommittaa majakkaa, vaan tykkituella tuettiin muuta meritaistelua.
Iltalenkin jälkeen löylyt rantasaunassa tuntuivat taivaallisilta. Metsähallituksen valvonnan alla ja valtion rahoilla rakennettu palvelukokonaisuus saarella on viimeisen päälle. Rantasauna on reilun kokoinen ja laadukkaasti suunniteltu ja rakennettu, vierasveneille on monta laituria ja satamassa on paljon erilaisia palveluja, mm. pieni ravintola rantakallioilla, siistit WC:t, tiskipaikka, grillauskatos ja pieni ruokailutila pöytineen ja penkkeineen. Pienen matkan päässä satamasta on ravintola, kauppa ja vuokrauspiste. ( pyöriä, kanootteja, suplautoja) Ensi kesänä vanha kasarmirakennus muuttuu hotelliksi, joka tarjoaa majoitustilat 50 vieraalle.
Suosittelen lämpimästi tutustumista Örön saareen, joka kuuluu osana Saaristomeren Kansallispuistoihin. Tutustu saaren monipuoliseen historiaan, ihastele uhanalaisia kasveja, seuraa perhosten lentoa, kuuntele lintujen liverrystä ja halaa vanhoja mäntyjä!
www.visitoro.fi
Viimeisimmät kommentit